Lopeta arvailu ja kysy!

Milloin viimeksi olet saanut itsesi kiinni siitä ajatuksesta, että pohdit mitä toisen mielessä liikkuu? Toisen asemaan asettuminen on upea taito, mutta elämässä tulee eteen tilanteita jolloin on parempi lopettaa arvailu ja kysyä suoraan.

Juttelin äskettäin erään asiakkaani kanssa, joka kertoi hänen kohdistuvan työpaikallaan paljon odotuksia. Kun hän uutena työntekijänä tapaa eri ihmisiä, he usein sanovat hänelle ”sinulta odotetaan paljon”.

Mitä häneltä silloin odotetaan, kun häneltä odotetaan ”paljon”? Yksinkertaisinta ja selkeintä on kysyä, mitä sinä minulta odotat. Ymmärrettävästi uusi työntekijä on alkutaipaleellaan niin pyörällä päästään, että uskallus selkeyttää odotuksia voi jäädä puuttumaan.

Toisaalta, jos odotuksia ei kysymällä selvitä, voi pahimmillaan tapahtua niin, että työntekijä omaan vanhaan kokemukseensa pohjaten tulkitsee ja arvaa odotukset ja lähtee toimimaan niiden mukaan. Millä todennäköisyydellä hän osuu tulkinnoissaan oikeaan?

Voi toki sanoa, että sattuma suosii rohkeaa, mutta rohkeutta on myös lopettaa arvailu ja kysyä.

Toisinaan hyvä arvauskin voi johtaa oikeaan lopputulokseen, jos oma kokemus tilanteesta on vahva. Jos siirryt esimiestehtäviin, voit lähteä liikkeelle myös tehdyistä käytännönläheisistä tutkimuksista, joista selviää, mitä yleisellä tasolla esimieheltä odotetaan.

Filosofian tohtori Annastiina Mäki on nostanut omassa väitöskirjassaan esille seuraavat johtajuuskulttuuriin liitetyt odotukset erityisesti asiantuntijaorganisaatiossa:

  • jaettu visio ja suunta,
  • arvostuksen ja luottamuksen osoittaminen,
  • mahdollisuus ilmaista mielipiteensä, kyseenalaistaa ja kokeilla,
  • selkeys päätöksentekoon, vastuisiin ja käytäntöihin sekä
  • tuki ja sparraus lähiesimieheltä.

Näillä pärjää esimiehenä taatusti pitkälle ja silti. Silti on hyvä kysyä jokaiselta tiimiläiseltä vielä erikseen, mitä sinä minulta esimiehenä odotat. Me kaikki olemme erilaisia ja esimerkiksi yllämainittu sparraus voi tarkoittaa itse kullekin hieman erilaisia asioita ja toteutustapoja.

Kun hämmennymme, emmekä oikein tiedä, mitä toinen tarkoittaa ja meiltä odottaa, on parempi kysyä. Sama pätee toisinkin päin. Meidän ei kannata olettaa, että toinen tietää, vaan selkeästi kertoa. Yhteinen keskustelu on avain moneen tilanteeseen. Me emme ole (vielä?) ajatustenlukijoita. Onneksi.

**************

Teksti on julkaistu ensimmäisen kerran 11.9.2018 paikallislehti Sisä-Savossa.

Jaa tämä artikkeli

Scroll to Top